Wilmaruno

[20.04.2006]

Vilma

Viitasaaren Wilma,
Tyttö Kivinen,
Kauniimpi kuin Hilma,
huomaat kyllä sen.

Vartalo on sorja,
hieno moitteeton.
Niin kuin vitsa norja
vaikka kivest on.

Lähde kylmää vettä,
tytön päälle lyö.
Olen kuullut että
kun saapuu tietty yö.

Wilma alas astuu
kivipaadeltaan,
jalat vaikka kastuu,
altaan poikki vaan.

Tanssii Torin yli,
kun ei kukaan nää.
Kylmä kivisyli
silloin hengittää.

Mutta hetken vainen
tanssi kestää saa.
Taaskin kivinainen
vettä suihkuttaa.

Itseksensä varmaan
miettii hymyilee.
Kivikuoren harmaan
taakse lymyilee.

Elävä ja lämmin,
vaikka kivinen.
Katso kiinteämmin,
huomaat kyllä sen.

Ida Sohfia Hämäläinen

Tulosta sivu